Miten valmistautua haastatteluun haastattelijana ja miten lähteä liikkeelle haastattelun jälkeen? Tässä artikkelissa käyn läpi vaiheittain miten voit edetä haastattelusi kanssa työn eri vaiheissa. Paneudun erityisesti haastatteluun, jonka lopputuote on kirjoitetussa muodossa.

Ennen haastattelua

Miten valmistautua haastatteluun ja mitä ottaa huomioon haastattelukysymyksiä tehdessä? Olen listannut muutamia kohtia, joita voi pohtia haastattelua suunnitellessaan.

1. Taustatyö

Helpointa omasta kokemuksestani on tehdä kattava taustatyö hyvissä ajoin ennen haastattelua. Se on hyödyllistä etenkin, jos aihe ei ole itselle tuttu ennestään. Taustatyötä tehdessä usein myös kirjoitan ylös mieleeni herääviä kysymyksiä matalalla kynnyksellä; usein kysyn näitä kysymyksiä myös itse haastattelussa vähintään taustatyöksi.

2. Haastattelukysymykset

Haastista varten valmistelen paljon kysymyksiä. Jaottelen ne aiheittain, jotta hahmotan helpommin tulevaa rakennetta. Näin näen myös heti, onko kaikista haluamistani aiheista tarpeeksi kysymyksiä. Kuin huomaamatta samalla tulee tehtyä myös raakaluonnosta itse lopputuloksesta. Kysymysten määrästä pyrin myös hahmottamaan haastattelulle tarvittavaa aikaa, jotta voin informoida siitä haastateltavaa käytännön asioista sovittaessa.

Haastattelukysymysten tulee olla sellaisia, joihin ei voi vastata pelkästään kyllä/ei -vastauksilla. Kysymysten on hyvä alkaa esimerkiksi sanoilla: Mitä? Missä? Milloin? Miten? Pelkistä ”Olen” tai ”En ole” -vastauksista on hankalaa koota mielenkiintoista artikkelia.

Omasta kokemuksestani kannattaa välttää liian pitkiä, monimutkaisia ja moniosaisia kysymyksiä. Haastateltava luonnollisesti vastaa todennäköisimmin viimeiseksi esitettyyn kysymykseen ja jättää muut huomiotta. Se on toki ymmärrettävää, koska useimmille haastattelutilanne on jännittävä.

3. Haastattelun rakenne

Haastattelun varsinainen rakenne hahmottuu tietysti parhaiten haastattelun jälkeen riippuen haastateltavan antamista vastauksista. Itse kuitenkin raakaluonnostelen rakennetta etukäteen ihan sen vuoksi, että se helpottaa kysymysten kirjoittamista. Mietin esimerkiksi sitä, minkä tulokulman valitsen aiheelle tai mistä asioista on asiakkaan kanssa sovittu sisällön suhteen. Rakennetta on siitä mukavaa suunnitella, että kunhan kaikki materiaali on saatu talteen kirjoittaessa ja editoidessa rakennetta voi vielä muokata.

Haastattelun aikana

Haastattelujen tekemiseen on varmasti yhtä monta tyyliä kuin on tekijöitäkin. Itse tykkään keskustelumaisista, rennoista, haastatteluista. Toki on hyvä muistaa, että haastattelijan tehtävä on pitää asiat raiteillaan ja ”johtaa” tilannetta, vaikka se olisikin tyyliltään rennompi. Ajan seuraaminenkin on usein hyvästä, kunhan sitä ei tee niin näkyvästi, että haastateltavalle tulee kiireen tunne.

En voi liiaksi myöskään korostaa oman uteliaisuuden merkitystä. Jos jokin jää kiinnostamaan sinua, kysy siitä rohkeasti lisää. Kaikkea ei aina pysty suunnittelemaan etukäteen, joten pienestä heittäytymiskyvystä ei tässä kohtaa ole haittaa! Improvisoidut lisäkysymykset osoittautuvat joskus juuri siksi osaksi, josta myöhemmin huokaisee: ”juuri tätä tämä artikkeli kaipasikin”.

Olen myös kokenut hyödylliseksi aina tallentaa haastattelut. Silloin on tietenkin tärkeää muistaa kertoa haastateltavalle nauhoituksesta. Teknisiä tapoja toteuttaa tallennus on monia ja se on hyvin tilanneriippuvainenkin. En syvenny niihin sen enempää, koska se olisi sitten jo ansaitsisi oman kirjoituksensa.

Haastattelun jälkeen

Nyt kun olet tehnyt haastattelusi, mitäs sitten? Itse katson ja kuuntelen tallentamani materiaalit läpi ja varmistan, että kaikki pelittää niissä hyvin. Pidemmät haastattelut litteroin, koska on työlästä käydä nauhoitetta läpi uudelleen ja uudelleen. Litterointiin on olemassa sovelluksia ja ohjelmia, jotka helpottavat prosessia. Niiden tekemät litteroinnit pitää itse siivota jälkikäteen, mutta se on mielestäni helpompaa kuin kirjoittaa kaikki alusta asti itse.

Kun litterointi on valmis, alkaa itse kirjoitustyö. Työn aloittamiseen minulla ei valitettavasti ole täsmävinkkejä, mutta hyvin tehty esivalmistelu helpottaa ainakin itselläni työhön tarttumista. Mielestäni tekstin ei tarvitse olla ensikirjoittamalta täydellinen ja useimmiten sitä muokataankin palautekierrosten jälkeen.

Suuret kiitokset, jos luit koko artikkelin tänne asti! Toivottavasti sait vinkkejä tulevaan haastatteluusi ja kaikki sujuu mallikkaasti.

Mikäli haluat lukea vielä lisää aiheesta, suosittelen tutustumaan esimerkiksi Journalistiliiton kirjoittamiin journalistin ohjeisiin ja SST:n toimittajan etiikkaan. Näissä käydään kattavasti läpi toimittajan työhön liittyvää etiikkaa, joka sopii mielestäni minkä tahansa haastatteluiden tekemiseen, vaikkei se suoraan olisikaan uutiskäyttöön. Esimerkiksi haastateltavalla on oikeus tarkistaa sanomisiensa oikeellisuus ennen julkaisua.