Olen huomannut, että pitkä kirjoitustausta tuo mukanaan paljon sellaisia taitoja, joita voi hyödyntää laajasti työelämässä. Tärkeimmiksi taidoiksi ovat nousseet mielestäni ehdottomasti havainnointikyky ja uteliaisuus maailmaa kohtaan. Se, että nauttii uuden oppimisesta ja asioiden ymmärtämisestä myös syvemmällä tasolla.
Kun ensimmäistä kertaa ikinä tekstini julkaistiin Lumooja 1/2024 lehdessä nyt alkuvuodesta (suuret kiitokset tästä!), aloin miettimään omaa suhdettani kirjoittamiseen. Se on vankka osa historiaani ja rakas harrastukseni todella pitkältä ajalta, mutten silti ole pysähtynyt miettimään sen suuremmin, mitä kaikkea kirjoittaminen on opettanut ja missä kaikessa siitä on oikeasti ollut suuresti apua. Ja onhan se tätä nykyä myös työni.
Mitä kirjoitustaito tuo mukanaan?
Olen huomannut, että pitkä kirjoitustausta tuo mukanaan paljon sellaisia taitoja, joita voi hyödyntää laajasti työelämässä. Tärkeimmiksi taidoiksi ovat nousseet mielestäni ehdottomasti havainnointikyky ja uteliaisuus maailmaa kohtaan. Se, että nauttii uuden oppimisesta ja asioiden ymmärtämisestä myös syvemmällä tasolla. Alta löydät listamuotoon kirjoitetun pohdintani siitä kaikesta, mitä olen oppinut kirjoittamisen saralla.
- Taitoa havainnoida
Pitkän kirjoitustaustani vuoksi voisin väittää oppineeni havainnoimaan maailmaa ja sen ilmiöitä melko tarkalla silmällä. Havainnointikyvystä ja uteliaisuudesta on ollut moniakin hyötyjä etenkin työelämässä ja luovan kirjoittamisen parissa. Maailman ja ihmisten ymmärtäminen on antanut hyvän pohjan autenttisten henkilöhahmojen luomiselle, jotka taas ovat mielestäni hyvän tarinan perusta. Myöskin monen tarinan juoni ja teemat ovat saaneet alkunsa jostakin konkreettisesta havainnosta, jonka olen tehnyt ihmisistä, tunteista tai ilmiöistä.
Tarinoiden kertomisen historiahan on luultavasti yhtä pitkä kuin ihmisen historia, jonka takia me rakastamme erilaisia tarinoita. Tykkäämme myös informaation vastaanottamisesta tarinan välityksellä pelkkien faktojen sijaan. Tarinaa siis voi ja kannattaakin käyttää vaikuttamiseen ja markkinointiin.
2. Taitoa jäsennellä ja tarttua olennaiseen
Kirjoittaessa oppii väkisinkin asioiden jäsentelyä. Mikään teksti sen lajista riippumatta, ei voi olla sotkuinen sekasorto. Ellei se toki ole kirjoittajan oma tyylikeino. Myös audiovisuaalisella puolella työskennellessä jäsentelyn ja olennaisen erottamisen taidot ovat tulleet ahkeraan käyttöön. Usein lopulta iskee runsauden pula (ja toisaalta myös olennaisen asian pula) materiaalissa, jolloin kaiken sen seasta on erotettava tarinan kannalta olennaiset asiat ja ne pitää jäsennellä oikein, ymmärrettävästi ja kiinnostavasti.
Tämä pätee niin fiktiiviseen tekstiin, markkinointiin kuin televisio-ohjelmiinkin. Kaikissa näissä on kuitenkin lopulta kyse halutun viestin välittämisestä. Novelleissani haluan aina välittää tiettyä tunnelmaa ja herättää ajatuksia. Yhtälailla haluan muutenkin kirjoittamisessani kuunnella asiakkaan toiveita siitä, mitä hän haluaa esimerkiksi videoilla kertoa ja herättää. Millaiseen keskusteluun hän haluaa videolla osallistua tai millaiseen reaktioon tai toimintaan katsojassa hän pyrkii.
Tässä kaikessa summa summaarum on, että taito tarttua halutun kannalta olennaiseen on aivan kirjoittamistyön ytimessä.
3. Taitoa olla kiinnostava
Kiinnostavuus on heti alkuun todettava subjektiiviseksi asiaksi.
MUTTA linkittyen havainnontikykyyn, kirjoittaessa huomaa usein tiettyjä aiheita ja ilmiöitä, jotka ovat kiinnostavia isommassa mittakaavassa. Varsinkin sisällöntuotannossa täytyy pysyä aallonharjalla ja perillä siitä, mitä tapahtuu. Täytyy yksinkertaisesti tietää mistä nyt puhutaan ja pulistaan. Tietenkin omalla tuotannolla, omilla teksteillä, voi osaltaan myös vaikuttaa siihen mistä nyt keskustellaan ja mihin muut kiinnittävät huomiota elämässään. Tekstisisällöillä pystyy vaikuttamaan yhtä lailla kun videoillakin. Niilläkin pystyy vakuttamaan viestin vastaanottajan siitä, että tähän kannattaa perehtyä lisää. Voisin kirjoittaa kokonaisen artikkelin pelkästään teksteillä ja tarinoilla vaikuttamisesta, enkä pelkästään markkinoinnin kulmalta.
Myös televisio-ohjelmissa tietenkin pyritään siihen, että ne käsittelevät aiheita, joiden parissa ihminen istuu kiinnostuneena 30-60 minuuttia. Nykyään tähän vaaditaan jatkuvasti yhä terävämpää ja kiinnostavampaa kulmaa, koska meillä ihmisillä on jatkuvasti kiire seuraavan tekemisen pariin. Kuluttajien huomiosta kilpaileminen ei tietenkään ole niin yksiselitteinen asia, vaan siihen liittyy myös vahvaa tuntemusta omasta kohderyhmästä.
4. Taitoa etsiä tietoa ja olla lähdekriittinen
Kun kaikki kiinnostaa ja kaikesta haluaa kirjoittaa, oppii paljon tiedon etsimisestä. Ja nimeomaan sellaisen tiedon, joka löytyy luotettavasta lähteestä. Myönnän, että myös korkeakoulutaustallani on osaa ja arpaa tässä asiassa, mutta kuitenkin.
Taustatutkimus, taustatoimittaminen ja tiedon etsiminen. Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Mutta on nimi mikä tahansa, tiedon etsiminen on yksi kirjoittajan tärkeimmistä työkaluista ja rakas ystävä. Kaikesta ei voi tietää kaikkea, mutta kirjoittajat tunnetusti ovat monen asian asiantuntijoita, koska me helposti koemme tekstien autenttisuuden sitä vaativan.
Myös työssäni käsikirjoittamisen parissa tiedon etsiminen on ollut tärkeää. Kun tehdään televisio-ohjelmaa tietystä aiheesta, tietenkin sisällön kanssa työskentelevän on itsekin perehdyttävä aiheeseen jollain tasolla. Kiinnostavan kulman valitseminen usein vaatii sitä. Myös jotkut tekemäni videot ovat pohjautuneet nimeomaan oikealla tiedolle, joka on haluttu välittää katsojalle tarinaan kiedottuna.
Missä kirjoitustaidosta on hyötyä?
Väittäisin, että kirjoitustaidosta on hyötyä kaikkialla. Sitä ei toki aina havaitse aktiivisesti, itsekin vähättelin pitkään taitojani kirjoittamisen parissa. Minun täytyi istua tämän blogitekstin pariin ja miettiä syvästi, mitä kaikkea olen kirjoittamisen avulla ja saralla oppinut. Kirjoittaminen yhdessä koulutuksen ja työkokemuksen kanssa ovat ehdottomasti hioneet jo olemassa olevia taitojani.
Mutta tiivistäen kaikkea kirjoittamaani totean, että kirjoitustaitoinen ihminen tuo varsinkin työpaikalla tiimiinsä paljon osaamista varsinaisen kirjoittamisen ja sanojen nikkaroinnin lisäksi. Tietenkään pelkkä kirjoitustaito ei tee kenestäkään minkään alan ammattilaista, mutta se on mielestäni kuitenkin lisäarvoa tuova tekijä, joka kannattaa huomioida ja hyödyntää. Se on arvokas työelämätaito, varsinkin yhdistettynä hyvään yleissivistykseen ja muuhun ammattitaitoon.


Vastaa